Tal-vi-nen ret-ki

Kä-vim-me ret-kel-lä Puu-lan jääl-lä. Siel-lä saim-me juos-ta va-pai-na. Ja kyl-lä me po-jat juok-sim-me-kin. E-väi-nä o-li koi-ra-na-me-ja. Il-lal-la mei-tä vä-syt-ti ai-ka lail-la.

Toi-vom-me, et-tä han-ki-ke-lit jat-kui-si-vat vie-lä pit-kään.

Me vil-lit ja va-paat

Koi-ri-a kir-jas-tos-sa

O-ta-van kir-jas-tos-sa o-li ei-len koi-ra-päi-vä. Ta-pa-sim-me siel-lä mon-ta koi-raa. Mi-nä o-li-sin ty-kän-nyt Mir-kus-ta, mut-ta se ei vä-lit-tä-nyt mi-nus-ta. Mi-nu-a har-mit-ti.

Ki-vaa o-li, ja saim-me herk-ku-ja.

Pik-ku-ve-li

Mi-nul-la on pik-ku-ve-li. Sen ni-mi on Ji-ri. Se on kol-me vuot-ta van-ha. Ji-ri on ka-ve-ri-koi-ra ja käy ter-veh-ti-mäs-sä pal-ve-lu-ta-lo-jen a-suk-keja.

Ji-ri tyk-kää lap-sis-ta, vin-ku-le-luis-ta, syö-mi-ses-tä ja hauk-ku-mi-ses-ta.

Lei-kim-me yh-des-sä ta-kaa-a-jo-a ja pai-ni-mis-ta. Ji-ri on ki-va.